Kritiikkiin on pakko kommentoida, että eivätpä ole katsojat ilmeisesti osanneet nähdä lyhytelokuvaa siten kuin sitä on kuvattaessa ja suunniteltaessa ajateltu.
Kyseessähän on absurdi taide, ja sitä tulisi arvostella vain niillä kriteereillä, jotka absurdiudelle voidaan asettaa. Realistisuus tai humalatilan todenmukainen kuvaaminen ovat täysin irrelevantteja. Kyseessähän ei ole elokuva, jossa "mies örveltää humalassa" vaan kuvaus miehen elämän metafyysisen pohjan heijastumisesta ns. känniin.
Lopuksi voin yhtyä Rudangon sanoihin siinä, että budjetti oli todella olematon ja elokuvanteko harjoittelua, teknisen jäljen heikkoudet ovat siis valitettavia. Jos haluatte nähdä esimerkin Joikkelifilmin tuotannon yleisistä suuntauksista tulevaisuudessa, kannattaa ehdottomasti katsoa Tiistai.
|