UNICA järjesti amatöörielokuvien MM-kilpailut jo 65. kerran.
Tällä kertaa kilpailut pidettiin Varsovassa. Suomesta mukana oli kuusi elokuvaa, mutta menestys jäi tällä kertaa laihaksi.
15.-24. elokuuta järjestettyyn Unica-kilpailuun osallistui 128 elokuvaa 31 maasta. Mukana oli perinteisten elokuvamaiden lisäksi eksoottisempiakin; näistä mainittakoon Argentiina, Iran, Etelä-Korea, Tunisia, Georgia, Ukraina, Kroatia ja Makedonia.
Suomen elokuvat oli valinnut Filmi- ja Videokuvaajien Liitto (FVL) Suomen mestaruuskilpailuihin osallistuneista elokuvista. Valituksi tulivat vaasalaisen Timo Tapion "Huumevelka" (SM-kultaa) ja kouvolalaisen Heikki Jokiniemen upea luonnon ylistys "Yksi niistä" (SM-hopeaa).
Lisäksi mukana oli nuoren Mara Jelinkon "Usko tulevaisuuteen", joka on taitavasti tehty tulevaisuuselokuva (SM-kultaa), sekä toinen hänen työnsä "Tavalliset sankarit", joka on lyhyt mutta ytimekäs vanhan ajan tyyliin tehty nykytarina (SM-hopeaa). Nuorten sarjaan valittiin vielä lahtelaisen Juha Lankisen "Tekosuudelmia", joka on SM-kunniakirjalla palkittu uudenlainen rakkauselokuva.
Yhden minuutin Cup-kilpailuun lähetettiin karhulalaisen Toivo Pitkän "No
hätä", joka kertoo, miten ratkaistaan bensan loppuminen autosta
(SM-ensimmäinen sija sarjassaan).
Elokuvat esitettiin Barcon videotykillä elokuvateatterin isolle
valkokankaalle, ja myös äänentoisto oli korkealuokkaista. Katsojia oli
salissa noin 350 henkilöä, eikä juuri enempää olisi mahtunutkaan.
Ilahduttavaa oli havaita, että nuorten (alle 25- vuotiaiden) tekemiä
elokuvia oli runsaasti mukana, ja monet tekijöistä olivat itse paikalla.
Nuorille olikin järjestetty omaa ohjelmaa sekä erilaisia työpajoja. Heillä
tuntui olevan hauskaa ja meno päällä, jota tietysti kuvattiin
videokameroilla.
UNICA antaa jokaisen jäsenmaan kahdelle nuorelle stipendejä, joilla
helpotetaan heidän osallistumista. Myös EU oli myöntänyt avustusta
nuorten työpajatoimintaan.
Pääpalkitut
Kultamitaleita jaettiin neljä kappaletta. Ne menivät seuraavasti:
1) Ranskaan elokuvalle "Porqui les dragons n´existent plus" (miksi
lohikäärmeitä ei enää ole). Tekijä Alban Lelievre. Hauska, taitava
animaatiotekniikalla tehty elokuva.
2) Argentiinaan elokuvalle "ABCD". Tekijä Federico Sefarin. Upea
fantasianäytelmäelokuva neljästä kerrostalossa asuvasta naapuruksesta.
3) Espanjaan elokuvalle "Les Germanes". Tekijät Davis & Crawford. Mahtava
elokuva sodasta palaavasta sotilaasta, joka etsii rakastettuaan ja löytää
hänet toisen luota.
4) Saksaan elokuvalle "Verzauberten Zeiten" (taianomainen aika). Tekijä
Horst Orlich. Tätä elokuvaa en nähnyt, joten en voi kommentoida.
Hopeamitaleita jaettiin 12 kappaletta, joista yksi meni 19-vuotiaalle
nuorelle tsekkinaiselle Olga Spátoválle. Pronssimitaleita jaettiin
20 kappaletta, joista seitsemän myönnettiin nuorille. Elokuvakoulujen
oppilaille oli oma sarjansa, ja siinä kulta meni Argentiinaan ja pronssimitalit
Argentiinaan ja Ruotsiin.
Nuorille oli oma sarjansa. Siinä ykköspalkinto annettiin Tsekkiin Olga
Spátoválle, toinen palkinto Sveitsiin Stefan Mugglille ja kolmas palkinto
Ukrainaan A. Lavrinishinille. Lisäksi annettiin yhdeksän erikoispalkintoa
kuten palkinto parhaasta äänestä, kuvauksesta, animaatiosta jne.
Suomalaiset jäivät kielimuurin taakse
Suomi on ollut mukana UNICA-kilpailuissa joka vuosi jo vuodesta 1947, ja
menestystä on tullut runsaasti. Tästä johtuen Suomella oli
maksimiesitysaika, 75 minuuttia.
Koska tuomaristo on kansainvälinen, tapana on, että elokuvista esitetään
joko englanninkielinen versio tai tekstitetty versio. Elokuvasta voidaan
antaa myös monikielinen esittelylehtinen yleisölle ja tuomaristolle. Suomen
elokuvista vain kahdessa oli englanninkieliset versiot. Kolme nuorten työtä
olivat vain suomenkielisinä josta ne myös selvästi kärsivät. Kuudes
suomalainen elokuva osallistui yhden minuutin Cup-kilpailuun, ja siinä oli
englanninkielinen tekstitys.
Suomi jäi tällä kertaa kilpailuissa ilman mitalia. Yksi suomalainen elokuva,
Juha Lankisen elokuva "Tekosuudelmia", päätettiin ottaa UNICA:n
elokuva-arkistoon. Arvonosoitus sekin.
Mutta ei Suomi aivan mitaleitta jäänyt. UNICA myönsi Suomeen yhden
UNICA-mitalin. Se meni Äänekoskelle, elokuvaaja Juhani Jokihalmeelle
tunnustukseksi hänen pitkäaikaisesta elokuvatyöstään.
Mitä tällä kertaa opittiin
Tämänkertaisesta UNICAsta opittiin ensinnäkin, että elokuvan idea on se
kaikkein tärkein asia. Jopa yhden minuutin pituisella elokuvalla päästiin
korkealle.
Toiseksi, että kansainvälisen kielimuurin yli on päästävä joko selkeällä
kuvakerronnalla tai sitten on tehtävä elokuvasta englanninkielinen versio
tai esite tuomaristolle.
Kolmanneksi, että MiniDV -kasetti on nykyään käytetyin elokuvan
esitysformaatti. Tosin jotkut elokuvat olivat VHS -kasetilla ja muutamat
esitettiin DVD -levyltä.
Miten tästä eteenpäin
Hyvä asia oli se, että Lauri Hirvonen Suomesta valittiin UNICA:n komiteaan
(=johtoryhmään) seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Näin tiedonkulku UNICAN ja
Suomen välillä on kunnossa. Koska itse kilpailussa Suomi ei saanut tällä
kertaa yhtään mitalia, Suomen elokuvien maksimiesitysaikaa tiputettiin
vuoden 2004 UNICA:aan 70 minuuttiin.
Keväällä 2004 Suomen Filmi- ja Video-kuvaajien Liitto järjestää
filmifesti-vaalin, jota voidaan kutsua myös amatöörielokuvien SM-kisaksi.
Siellä parhaiten menestyneet valitaan edelleen edustamaan Suomea. Seuraava
UNICA-kilpailu on ensi syyskuussa Saksassa.
Tsekkiläinen 19-vuotias Olga voitti pronssia
Yleensä elokuvanteosta kiinnostuvat nuoret pojat, sillä videokamerat koetaan kivoiksi teknisiksi leikkikaluiksi. Mutta yhtä lailla tytötkin pystyvät videokameroita käyttämään. Tästä saimme hyvän esimerkin elokuussa pidetyissä UNICA 2003 amatöörielokuvien MM-kilpailuissa. Siellä oli mukana myös paljon nuorten tekemiä elokuvia. Yhden palkituista elokuvista oli tehnyt 18-vuotias Olga Spátová Tsekistä.
Elokuvastaan "Sama" (Yksin) Olga sai UNICA 2003 kilpailuissa hopeamitalin, ja elokuva valittiin parhaaksi nuorten (alle 25 -vuotiaiden) tekemäksi elokuvaksi.
Olga oli itse paikan päällä, ja minulla oli mahdollisuus haastatella
tarmokasta, ammattilaiseksi pyrkivää nuorta naista.
LH: Miten kiinnostuit elokuvien tekemisestä?
-Satuin näkemään ohjelman, jossa kerrottiin paikallisen televisioaseman
antavan videokameran nuorille käyttöön edellyttäen, että heillä on
kuvausideoita. Marssin televisioasemalle, kerroin suunnitelmistani ja sain
käyttööni kameran. Olin silloin 13-vuotias. Tein elokuvan koulukavereideni
kanssa kouluasioista. TV-asema näytti 20 minuutin elokuvani kanavallaan ja
lahjoitti korvaukseksi videokameran.
LH: Mistä sait idean UNICA:an osallistuneeseen elokuvaasi?
-Se oli jo kuudes elokuvani, mutta mietin sitä kauan ja tarkkaan. Tein
siitä jopa sarjakuvamaisen piirroskäsi-kirjoituksen. Päänäyttelijäksi
halusin parhaan ystävättäreni Lucie Pechován. Kuvaukset tein vuonna 2002
kotiolo-suhteissa ilman lisävaloja. Ääni talletettiin kuvauksen yhteydessä.
Elokuva kuvattiin tavallisessa asunnossa niukasti lavastaen. Toki
naisnäyttelijöiden kasvoja maskeerattiin. Elokuvan muutamassa
rohkeassa kohtauksessa esiintyvä poika on ystävättäreni oma poikaystävä,
joten kohtaukset onnistuivat luontevasti.
LH: Mikä on uusin projektisi?
-Viimeisimmän elokuvani idea on ollut mielessäni jo pitkään valmiina, ja
sen kuvaukset on juuri saatu päätökseen. En halua vielä paljastaa uuden
elokuvani koko juonta, mutta sen verran voin kertoa, että se kuvaa vanhemman
miehen ja nuoren tytön rakastumista ja suhteeseen liittyviä vaikeuksia.
Työni eivät yleensä perustu pelkkään mielikuvitukseen, vaan niissä on
mukana myös omakohtaisia kokemuksia. Näyttelijöinä ovat tässäkin samat
ystäväni kuin palkitussa "Yksin"-elokuvassa.
LH: Millaiset ovat tulevaisuuden-suunnitelmasi?
-Olen pyrkinyt Prahan elokuvakouluun, mutten vielä päässyt. Olin ehkä vielä
liian nuori ja kokematon. Mutta ensi vuonna aion yrittää uudestaan.
Esikuviani ovat Milos Formanin elokuvat, esimerkiksi "Yksi lensi yli
käenpesän". Uskon kyllä mahdollisuuksiini. Sitäpaitsi UNICA:n hopeamitali
antoi lisää itseluottamusta ja uutta intoa jatkaa elokuvien tekoa.
Teksti ja kuvat: Lauri Hirvonen
|
