Sodankylän XVIII elokuvajuhlat 11.–15. kesäkuuta 2003
Sodankylän elokuvajuhlat, kaikkialla maailmassa haltioituneen uteliaisuuden kohteena tunnettu Midnight Sun Film Festival, avaa taas ihmeensä 18. kerran. Festivaali on joka vuosi erilainen, kulloisistakin vieraista ja heidän teoksistaan puhtaan elokuvan rakkauden ehdoilla kasvava kokemus.
Tämän vuoden päävieraita ovat ranskalainen JEAN ROUCH, legenda jota pidetään yhtenä "uuden aallon" isähahmoista, italialainen NANNI MORETTI, joka on maansa uudemman elokuvan ehdoton kärkinimi, sekä ranskalainen PASCAL THOMAS, jonka ymmärrys ihmiselämän komediasta on ihmeellinen ja koskettava. Komea uuden elokuvan valikoima, kotimaisen kärjen täysi mukanaolo ja kaksi ainutlaatuista mykänelokuvan konserttia täydentävät perinteisen, mutta kokemuksena jälleen täysin uuden festivaalin.
PÄÄVIERAAT
Festivaalin ikäpresidentti on JEAN ROUCH (s. 1917), sosiologi ja antropologi, jonka kiehtovat teokset sepitteen ja dokumentaarin raja-alueella ovat olleet yksi modernin elokuvan kulmakivistä. Ydinosan elokuvistaan Afrikassa toteuttanut Rouch on kiinnostunut siitä yhteiskunnallisesta näytelmästä, joka on yhteinen sekä ns. primitiivisille että ns. sivistyskansoille; hänen elokuvansa ovat loistokas ja paljastava länsimaisen tieteen ja taiteen perimmäisten illuusioiden lähiluku.
Hullut mestarit (1954), Moi un noir (1957), Ihmispyramidi (1960) ja Suomessakin suurta arvonantoa nauttiva Ranskalainen päiväkirja (1961) ovat nostaneet Rouchin yhdeksi Ranskan "uuden aallon" tunnustetuista isistä.
NANNI MORETTI(s.1953), uuden italialaisen elokuvan johtava nimi, on kuuluisa pienistä kosketuksistaan, jotka aina liittyvät isompaan yhteiskunnan ja rakenteiden ymmärrykseen. Monissa hänen elokuvissaan, kuten teoksessa Rakas päiväkirja, kysymys on melkein huomaamattomista, omakohtaisista merkinnöistä, joissa ristiriitojen havainnot usein välittyvät koomisena maailmankuvana. Sarja on merkittävä lisä vaatimattomiin tietoihimme Morettista, sillä Suomessa on nähty hänen tuotannostaan vain Pojan huone, vuoden 2001 Cannesin pääpalkinnon voittaja - voimakkaan emotionaalinen elokuva, mikroskooppisen tarkka tunkeutuminen perheen mekanismiin ja todellisiin ihmissuhteiden suuren menetyksen synnyttämän paniikkitilanteen kautta.
PASCAL THOMAS (s. 1945) arvostaa suuresti Ranskan 1930- ja 1940-lukujen elokuvaa, ja monet pitivätkin häntä uran alkuvaiheissa suorastaan Jean Renoirin ja Francois Truffautin oppipoikana.
Thomasin ensimmäiset elokuvat Les Zozos (Tytöt mielessä) ja Ne pleure pas bouche pleine (Älä itke suu täynnä) vaikuttivat raikkaan tuulahduksen tavoin 1970-luvun ranskalaisessa elokuvassa, jossa "uusi aalto" oli enää muisto, vuoden 1968 tapahtumat silkkaa nostalgiaa ja tuotannon yleisilmettä sävyttivät varman päälle laskeminen ja kangistuminen. Thomasin viimeisimpiä elokuvia – La dilettante (1999) ja Mercredi, folle journée! (2001) - leimaavat jälleen hienosti piirretyt henkilöt tarkasti hahmotetuissa elämänpiireissään.
MYKKÄELOKUVAT
Vuoden musiikkiesitykset ovat erityisen valovoimaisia ja täydentävät toisiaan vastakohtien täydellä raivolla. Ruotsalaisen MATTI BYEn säveltämä ja orkesterinsa kanssa säestämä Ajomies (1920), Viktor Sjöströmin kuuluisin elokuva, intohimoisen monitasoinen teos jossa kadun rähjä, aistien ja hallusinaatioiden taso ja ihmisten hengenliikkeiden ilmaukset saavuttavat yksinkertaisen, koskettavan ilmaisun - syntyy yhtä elävää, luovaa ja kiihkeää elokuvaa kuin neljä vuosikymmentä myöhempi Mansikkapaikka, jonka pääosaan Sjöströmiä syvästi ihaileva Ingmar Bergman kiinnitti vanhan Sjöströmin.
Suomalainen CLEANING WOMAN, elokuvan hienoksi spesialiteetikseen kohottanut ryhmä, on ottanut sihtiinsä Dziga Vertovin mestariteoksen Entusiasmi (1930), joka on varhainen äänielokuva, mutta nyt kuvien puhtaasta tasosta uudelleen aukaistuna ja elävänä säestettynä jotain aivan muuta kuin koskaan aiemmin, teollisuusrunoelma ja ristiriitaisen aikakauden kokokuva.
Saamelais-ugrilais-skandinaaviset vieraat
Uuden elokuvan tekijävieraista unkarilainen GYÖRGY PÁLFI (s. 1974) nimettiin vuoden ohjaajalöydöksi Euroopan elokuvapalkintojen jaossa viime joulukuussa. Tuon lupaavimman tulokkaan arvonimen Pálfi ansaitsi esikoispitkästään Hukkle (Hikka), jossa hän seuraa omaperäisesti unkarilaisen maalaiskylän yhden päivän tapahtumia, hämäräperäinen dekkarijuoni taustalla. - “Kuin David Lynch vierailisi Unkarissa.”
Norjasta tulee minimalistisen komedian taitaja BENT HAMER (s. 1957), joka on saanut sekä esikoispitkänsä Eggs että tuoreen teoksensa Salmer from kjökkenet (Psalms from the Kitchen) Cannesin elokuvajuhlien arvostetulle ohjaajien kaksiviikkoiselle. Molemmat edustavat hykerryttävästi skandinaavista vanhapoika- ja äijähuumoria. Myös lukuisia lyhytelokuvia tehneen Hamerin ohjaukset ovat osallistuneet lähes 60 festivaalille voittaen niillä parikymmentä palkintoa.
Kansainvälisiä tekijävieraita edustaa myös suomalainen ANNI-KRISTIINA JUUSO (s. 1979). Roolisuoritus Alexander Rogoszhkinin sotafilmissä Käki (Kukushka) on tuonut Juusolle Venäjän sekä parhaimman että kauneimman naisnäyttelijän palkinnot ja festivaalivierailuja Amerikkaa myöten. Hän esittää saamelaistyttöä, joka joutuu komedialliseen, sodanvastaiseen “kolmiodraamaan” suomalaisen (Ville Haapasalo) ja venäläisen sotilaan väliin Lapin uljaissa maisemissa jatkosodan lopulla.
Vain huipputäräyksiä
Uuden elokuvan sarjassa on vieraiden tuliaisten ohessa tilaisuus nähdä - ehkä ainoan kerran Suomessa - eräitä kansainvälisen elokuvakentän puhutuimpia saavutuksia.Digitaalisen kuvauksen mahdollisuuksia ovat luovasti hyödyntäneet Iranin ja Kiinan kärkiohjaajat. Sodankylän suosikin Abbas Kiarostamin 10 on Teherania kiertävässä autossa tallennettu, kiehtovan intensiivinen keskustelufilmi iranilaisen naiskuskin lähipiirin väittelyistä ristiriitaisesti modernisoituvassa yhteiskunnassa. Kiinan nuorten ohjaajien inspiroivin kyky Jian Zhanke jatkaa maansa kiivaasti muuttuvien maaseutukaupunkien nykynuorison tutkailua kolmannessa elokuvassaan Ren ziao yao (Unknown Pleasures), jossa on digitekniikan ansiosta rosoisen läsnäolon kokemuksellista makua.
Digitekniikalla on syntynyt myös ensimmäinen inuiittien omalla eskimokielellään tekemä pitkä elokuva - kanadalaisen Zacharias Kunukin kolmituntinen, mutta todella mukaansatempaava jäätiköiden rakkaustarina Atanarjuat - The Fast Runner, joka palkittiin Cannesissa parhaana esikoisohjauksena.
Iranilaisen elokuvan uskomattomasta tasosta antaa 10:n lisäksi todistetta Venetsiassa debyyttipalkinnon saanut Marziyeh Meshkinin Roozi keh zan shodam (The Day I Become a Woman). Mohsen Makhmalbafin perheyhtiön kolmas ohjaajalahjakkuus - vaimo - kuvaa kokeilevan humoristisesti islamilaisten maannaistensa asemaa lapsesta mummoon.
Hullua rakkautta huumeisessa elokuvamaailmassa tarjoaa Ranskan “uuden aallon” ansiokkaan perillisen Philippe Garrelin lumoavan runollinen Sauvage innocence (Wild Innocence). Toimintaa, romantiikkaa ja huumoria yhdistää taidokkaasti hongkongilaisen Jeff Laun historiallisten seikkailujen parodia Tian xia wu shuang (Chinese Odyssey 2002), jossa sukupuoliroolit ja luokkarajat saavat kyytiä.
Hurjassa kansainvälisessä nousussa olevan korealaisen tuotannon isähahmo, lähes sata elokuvaa ohjannut Im Kwon-Taek esittäytyy vihdoin suomalaisille kahdella komealla pääteoksellaan. 1700-luvun kielletyn rakkauden eepos Chunhyang tarjoaa puhtaan kauneuden juhlaa. Cannesissa parhaan ohjaajan palkinnon saanut Chihwaseon (Strokes of Fire) on väkevä potretti 1800-luvun itseoppineesta kuvataiteilijasta.
Dokumenttipuolella Sodankylän aina aistillista yötöntä yötä kuumentaa Michel Reilhacin Polissons et Gallipettes (Good Old Naughty Days), huippukiintoisa kokoelmafilmi mykän kauden ranskalaisesta kovasta pornosta.
Päävieraiden retrospektiivien ohessa ohjelmistoa syventävät muutkin tuoretta tarjontaa vanhemmat löydöt. Stefan Drössler esittelee johtamansa Münchenin elokuvamuseon alkuperäiseen loistoonsa restauroiman ranskalaisen kurtisaanitarinan Lola Montes, Max Ophulsin ohjaaman 50-luvun Euroopan kalleimman spektaakkelin. Entisöidyistä klassikoista Ranskan suurimman koomikko-ohjaajan Jacques Tatin päätyö Enoni on toista maata riemastuttaa taas niin lapsia kuin aikuisia.
Restauroitu “Eno” kuuluu kesän tuleviin Suomen ensi-iltoihin, kuten myös legendaarisen Cahiers du Cinema -lehden viime vuoden parhaaksi elokuvaksi yhdessä 10:n kanssa valitsema Choses secretes (Secret Things), Jean-Claude Brisseaun aistillinen kuvaus kahdesta seksiä hyväksikäyttävästä nuoresta kiipijänaisesta. Muista kesän ensi-illoista ja ohjelmanlisäyksistä tiedotetaan myöhemmin.
Kotimaisissa ”pohjoinen ulottuvuus”
Kotimaisten elokuvien panos on noussut festivaalilla yhtä tärkäksi kuin suosituksi. Jo vakiintuneeseen tapaan voivat kansainvälisetkin vieraat tarkistaa kaikki menneen esityskauden pitkät suomalaiset näytelmäelokuvat Heinähatusta Mombasaan ja Raidista Moskuun, parhaat pitkät dokumentit (mm. Arto Melleri -potretin Yksinäisen tähden harhailija) sekä valikoiman kiintoisimpia lyhytfilmejä. Suomi-klassikoista nähdään Valentin Vaalan pääosin Lapissa filmattu Vihreä kulta sekä kaksi aina ajankohtaisen Teuvo Tulion huikeaa teosta: Laulu tulipunaisesta kukasta ja Sensuela, sekin Lapin mytologian kirvoittama.
Kotimaisista tekijöistä saapuvat Sodankylän innostuneita elokuvakeskusteluja alustamaan jännittävät ohjaajanimet KLAUS HÄRÖ (Näkymätön Elina), MATTI IJÄS (Haaveiden kehä), ARTO KOSKINEN (Kahlekuningas) ja JOHANNA VUOKSENMAA (Nousukausi) sekä valkokangasläpimurtonsa tehneet näyttelijät SARI MÄLLINEN (Eila) ja SULEVI PELTOLA (Kahlekuningas ja Haaveiden kehä). Härön ja Koskisen elokuvat sijoittuvat pohjoiseen, Tornionjokilaaksoon, missä myös Ijäs filmaa tuoreinta teostaan, Peltola tähtenään.
Lastennäytökset
järjestetään taas koko perheen riemuksi päivittäin: Kitisenrannan koulun auditoriossa nähdään Suomen elokuvakontaktin kokoamat uudet lastenelokuvanäytökset.
Festivaaliklubia isännöi tuttuun tapaansa Janne Haavisto ja Laika & The Cosmonauts vierainaan Jonna Tervomaa, Eero Raittinen Band feat. Timo Kiiskinen ja Susan Aho, sekä Tuure Kilpeläinen.
Ravintola Karhu
Festivaaliklubina toimii Ravintola Karhu, joka tarjoaa klubin aulabaarin ja salibaarien iltamenon lisäksi ruokailupuolella festarihenkisen menun kotimaiseen ja kansainväliseen makuun.
Myös 60-paikkainen ulkoterassi keskiyön auringon alla!
Kilpailu
Lähetä meille parhaat festivaalimuistosi: pääpalkintona unohtumaton festivaaliviikko ilmaiseksi
(sis. vieraskortin, majoituksen ja ruokailut). Muistoja voi lähettää Sodankylän toimiston osoitteeseen (ks. alla), tai sähköpostilla: .
Finnairin erikoislähdöt elokuvajuhlille
Finnair lentää Helsingistä Rovaniemelle huippuedullisia erikoislähtöjä. Liput sisältävät meno-paluulennot Rovaniemelle ja linja-autokuljetukset Rovaniemi–Sodankylä–Rovaniemi.
Lennot voi varata kätevästi Sodankylän elokuvajuhlien kotisivun kautta: www.msfilmfestival.fi, jossa matkojen myynti alkaa toukokuun lopulla 2003.
Festivaalijuna
Sodankylän XVIII elokuvajuhlien tunnelmaan pääsee jo festivaalijunassa, joka suuntaa Helsingistä pohjoiseen keskiviikkona 11.6. klo 7.04. Juna kulkee Ouluun asti InterCity-junana (IC49), saapumisaika klo 13.57, ja Oulussa vaihto klo 14.20 lähtevään Oulu–Rovaniemi–pikajunaan (P973).
Festivaalijuna saapuu Rovaniemelle klo 16.57, mistä ehtii suoralla bussikuljetuksella juhlien avajaisnäytökseen Sodankylään. Lippuvaraukset puh. (VR), www.vr.fi.
Lisätiedot: Tiedottaja Päivi Loponen, puh. , pä
Sodankylän toimisto:
puh. ,fax
e-mail: , internet:www.msfilmfestival.fi
Helsingin toimisto:
puh. , fax
e-mail: ,internet: www.msfilmfestival.fi
Lipunmyynti ja majoitus
Tiedustelut: Sodankylän toimisto puh. . Ennakkolipunmyynti alkaa 2.6.2003.
|