Olisin kuitenkin kaivannut vähän enemmän tarinaa. Etenkin jonkinlainen loppuratkaisu olisi ollut hyvä saada elokuvaan, koska nyt koko touhu johti lähinnä siihen, että kaveri palkitsee itsensä ylimäräisellä sokeripalalla...

Hienoa kuvausta, leikkausta ja valaisua, mutta hivenen mitätön sisältö. Ehdottomasti katsomisen arvoinen tällaisenaankin.

Edellinen kirjoittaja osui naulan kantaan: teknisesti hyvä tasoinen mutta dramaturgisesti ohut teos. Pitkästyttäväksi en itsekään kokonaisuutta kuvaisi, pikemminkin liian suoraviivaisesti kerrotuksi. Tämä aiheuttaa sen, että katsoja, lopun oivallisesta sadistisesta naurahduksesta huolimatta, jää hieman turhautuneeksi antiin.

Päähenkilöä rakennettiin monin tavoin onnistuneesti: oli mielenkiintoisia säännöllisiä rutiineja, kahvia hän joi niin että päässä kolisi, kääriytyi peittoon hauskasti nukkuessa ja niin edelleen. Silti hahmo jäi vaille syitä ja seurauksia: miksi näin ja mitä sitten? Näyttelijä tosin pelasti olemuksellaan henkilön persoonan ohuutta monin paikoin.

Hyvin viimeistellyn oloinen työ kuitenkin. Odotan innolla jatkoa.